torstai 22. elokuuta 2013

Plussaa ja miinusta samana päivänä

Aloitetaan vähemmän iloisilla jutuilla, tietysti ;) Meillä on ollut (ja on edelleen!!) Oskun korvien taittumisen kanssa ongelmia. Asia hermostuttaa minua itseäni jatkuvasti kun ollaan kuitenkin näyttelyuraa ajateltu. Ei ole kiva maksaa ja joutua aina uudelleen hylätyksi. Yhdet pentunäyttelyt ovat nyt takana ja niissä tuomari vain mainitsi, että korvat voisivat olla paremmin taittuneet. Saas nähdä mitä 15.9. saadaan kuulla... Onneksi en ole ihan ainoa joka tämän ongelman kanssa painii!

Jaa miltä korvat näyttävät nyt?


En halua edes etsiä kuvaa, jossa olisi oikeanlaiset korvat...

Sitten iloisempiin uutisiin! Ransu on tässä ihan lähipäivinä oppinut näyttelyseisomisen perusteet. Aiemmin aihe on ollut hänelle rankka, kun seisominen ujostuttaa ja muutenkin pysähtyessä Ransu automaattisesti istahtaa pyllylleen. Tänään saimme tähän jotain tolkkua ja juokseminenkin onnistui aIkuinnostuksen laannuttua. seisomiseen tarvitaan enää itsevarmuutta ja ryhtiä, erityisesti tuomarin lähestymiseen. Kyllä me vielä Ransustakin hyvä mätsärikoira tehdään!

Viime viikkoisia seisottamisyrityksiä... Kouluttaja tainnut luovuttaa. (muut kuvat eivät ole edes julkaisukelpoisia ;D)

Onneksi meno ei näytä enää samalta kuin tuonpäiväisissä  kuvissa! Tästä se lähtee ;)

perjantai 16. elokuuta 2013

Innostuspuuska

Täällä on oikein kokonainen innostunut perhe kirjoittelemassa... Palveluskoirayhdistyksemme järjestää hajutunnistuskoulutuksen, jossa on homekoiraohjaaja Saara Pulkkinen kouluttajana! Ilmoittauduin sinne heti Ransun kanssa ja mieheni tulee vielä kuunteluoppilaaksikin. Saimme molemmat onneksi paikat.

Viime viikkojen tunnelmia:
Hieman väsyneet pojat... Enkä edes muista mitä ollaan tehty!

Näyttelyistä palaamassa.


Kavereiden kanssa koirapuistossa.

tiistai 13. elokuuta 2013

Uudistusta ja päivitystä

Päivitin tänään blogia monen tunnin ajan ja blogi sai myös jotain uutta: Uusi sivu tuolla ylälaidassa: Kalenteri. Sieltä löytyy tapahtumia mihin ollaan suunniteltu menevämme ja kenen kanssa. Pääasiallisesti näyttelyitä ja rally-tokokisoja. Tosin kaikki paikallisten koirakerhojen kurssit yms mahdolliset kohteet tulevat tietooni yleensä niin myöhään, etteivät ne kauan tuolla "suunnitelmissa" ehdi pyöriä ennen kuin jo toteutuvat.

Olen suunnitellut nyt alkavani Oskullekin opettaa rally-tokon perusliikkeitä, perustottelevaisuus parantui Ransullakin niin mukavasti alkeiskurssin aikana, että jos saisi saman efektin kotona harjoitellessa Oskullekin... Saapi nähdä! Silloin saisin Oskunkin mukaan rally-tokokisoihin ja pojat saisivat rauhaa toisistaan kisapaikallakin.

Ransun 1v-synttäripostaus on vielä tuloillaan, en jaksa enää siirtää kuvia koneelle ja sitä rataa...




maanantai 12. elokuuta 2013

Helsinki EPN, 3.8.2013

Lauantai 3.8.2013 vietettiin Oskun kanssa tosiaan Helsingissä, Tuomarinkartanon Vinttikoirakeskuksella epävirallisissa pentunäyttelyissä. Luokassamme, urokset 7-9kk, oli yksi osanottaja lisäksemme ja upealla Bosom Buddy's kasvattajanimellämme olimme tietysti ensimmäisinä numerolla 42. Tuomari oli Karin Bergbom. Sää oli upea ja hikinen, varmasti 30 asteen tienoilla ja aurinko porotti lähes pilvettömältä taivaalta.

Paikka: Helsinki, Tuomarinkartanon Vinttikoirakeskus
Päiväys: lauantai 3.8.2013
Näyttely: Epävirallinen pentunäyttely
Luokka: Urokset 7-9kk
Lähtönumero: 42
Tuomari: Karin Bergbom

Päätin, että teen kaikille näyttelypostauksille yhteisesti tuon "infolaatikon" tuolla lailla erikseen, niin tulee sitten kirjoitettua kaikki tiedot ylös... Siksi kaksi samaa tekstiä peräkkäin eri muodossa!

Olin päättänyt Oskulle tavoitteeksi esiintyä kiitettävästi eli ravata pomppimatta ja laukkailematta sen enempiä ja toivoin sen näyttävän hampaat tuomarille kunnolla ja seisoa muutenkin pöydällä väistelemättä. Toivoin myös, että itse osaisin esittää edes suht koht hyvin...

Menimme kehään ja juoksimme toisen koiran kanssa kierroksen. Valitsin itse onnekseni oikean juoksutemmon ja koira ei laukannut muistaakseni yhtään askelta ensimmäisellä kierroksella. Sitten päästiinkin suoraan pöydälle ja Osku näytti hampaat paremmin kuin koskaan ennen. Voi olla, että olen jo itsekin oppinut pöytäkäsittelyä sen verran, että se sai varmuutta toimia oikein... Toivottavasti. Koira ei myöskään väistellyt tuomaria pöydällä ollessaan, vaikkakin kävi aika nopeasti istumaan. Tuomari sitten sanoi, että nuori koira, istukoot vaan siinä niin pysyy varmasti paikoillaan. Osku nousikin sitten automaattisesti ylös, kun tuomari aloitti tutkimaan rakennetta ja koira pysyikin paikoillaan ja hyvässä seisonnassa loppuajan. Sitten juoksimme edes takaisin ja sekin meni mielestäni hyvin. Minun esittäjän urani vaikein ongelma on tuo maassa esittämismatkan suhteuttaminen koiran kokoon ja tuomarin etäisyyteen. Tietysti tein tässä suurimman virheeni ja esitin aivan liian lähellä, vaikka korjasinkin kertaalleen kauemmas.

Jäimme kakkoseksi vastustajallemme, joka oli Oskua kuukauden vanhempi ja näin ollen myös kehittyneempi. Olin kuitenkin tyytyväinen ensimmäisiin näyttelyihin ja kelin puolesta oli kiva jo päästä lepäilemään, sekä koiran, että minun! Matkaseuralaisemme oli upeasti oman rotunsa paras ja näin jäimme odottelemaan FCI 1-ryhmäkehää. Lainasimme Oskulle kyydittäjältä kevythäkin jossa koira sai lepäillä, mutta tänään hankin jo omankin, jee! Tästä se näyttelyharrastus lähtee ;)

Bosom Buddy's Will To Win, 7kk 11pv (hienosti olohuoneen pöydällä, juuri uitettu koira :D)

Arvostelumme:
Reipas pentu, päässä hyvä kiilan muoto. Hieman pitkä otsapenger, kookkaat korvat, joissa saisi olla parempi taite. Pysty lapa, hyvät raajat, luusto ja runko. Melko hyvät liikkeet, kantaa häntänsä turhan korkealla. Erinomainen karvan laatu, väri ok.

Oli kaikinpuolin kyllä mukava ja mielenkiintoinen päivä, näyttelykalenteria onkin täydennelty jo eteenpäin ihan kiitettävästi!

Hyllyprojektin unohtuminen ja seuranta

Tämä projekti meni pieleen, yllättäen. Sain Mikkelin kaikkien rotujen näyttelyistä voittona herkkuja ja sitten napsahti aivoissa ja meni taas osteluksi. Lisäksi tuli pari päivää ennen näyttelyitä paniikki ja ostelin hirveästi superherkkuja kehään - jossa käytin normaaleja koulutusnameja(..?!?). Myöskin siisteys on kadonnut tuolta herkkuhyllyltä ja yli puolet noista mainituista herkuista koristavat keittiön pöytiä. Kerran tuo kaappi on jälleen kokenut suursiivouksen ja järjestys vaihtui vähän, "lääketarvikehylly" näyttäisi olevan ihan siistissä kunnossa ;)

Hyllystä löytyy:
Planet Pet Society Tuna Bites
Starmark -herkku aktivointileluun
Let's Bite Puppy Rings
Maukas Riistakuutio
Dental Minttu -puruherkkuja
3 herkkutikkua (ainakin kaksi kanaa)
siannahkainen puruluu
puristepuruluita
keuhkorulla
kevyitä herkkupaloja
suklaanapit
Oliver's näytepusseja 2kpl 1kpl
koirankeksejä
possun korvia

Lisäksi kaappiin on ilmestynyt:
Planet Pet Society chicken chewbonet (Oskun herkkuja! Uusi vakituote)
vasikankorvaruusukkeita
bullsticksejä
naudanmahaa (erinomainen koulutusnami!)
possunnahkapuruluita
ohuita naudan nahkaisia puruluita
purutikkuja (Osku)




Ransun ja Oskun kootut asennot

Kuten otsikosta tulee ilmi, Ransulla ja Oskulla on mielenkiintoisia yhteisiä nukkumisasentoja. Kuvat kertovat enemmän kuin minä tässä löpisen joten, enjoy!












Ruokinnan muutoksia

Hehheh... Mihinhän on ahkera bloggaaja unohtunut? Paaaaaaljon on taas tapahtunut, paljon varmaan unohtuu kertoakin... Pääasiat ovat kuitenkin: Helsingin pentunäyttelyt 3.8.2013, hyllyntyhjennysprojektin eteneminen, korvaongelmien kanssa painiminen ja ruokinnan muutokset. Tässä postauksessa käsitellään ruokinnan muutoksia.

Ransulla on ollut ongelmia korvissa edellisestä kodista tullessaan. Likaa on kerääntynyt hirveästi, kuten varmasti useille muillekin luppakorville. Ransuhan tuli maaliskuussa, joten silloin koira ei ollut vielä uinut, joten syy oli mitä todennäköisimmin ruokinnassa. En ala tässä kuitenkaan parjaamaan mitkä ruoat ei meillä toimineet.

Kun Ransu tuli meille huomasimme aika pian, että korvat olivat likaiset. Koira ei kuitenkaan aristellut niitä lainkaan, eikä ne punoittaneet tai haisseet, joten tulehduksen mahdollisuus oli hyvin pieni. Vaihdoin aika pikaiseen ruokaa, joka vähensi likaisuutta, muttei poistanut sitä kokonaan. Ruokaa kokeiltiin hyvän aikaa, olimmehan ostaneet yhteensä 18kg (eihän alennusta voi jättää käyttämättä ;D). Viimeisen muutaman kilon lahjoitin kuitenkin eteenpäin. Tästä siirryimme raaka-ruokintaan, jota Manu jo käytti. Manu tosin yritti laihduttaa kyseisellä ruualla kun taas Ransun korvat yritettiin saada puhdistumaan. Ransu on koko elämänsä syönyt pääravintonaan kanaa, joten siihen koira tottui nopeasti. Uskon edelleen, että Ransun herkkä vatsa kestää parhaiten kanaa. Vähitellen lisäsin kalaa ravintoon, josta seurasi ripuli maitohappobakteereista ja hitaista siirtymistä huolimatta. Vatsa tottui vähitellen kalaankin joten siirryttiin seuraavaan lihaan. Silloin Ransu sai muistaakseni kanaa ja naudan mahaa sekaisin. Taas seurasi maha kuralla -vaihe, josta hitaasti selvittiin. Päätin yrittää pitää nämä kolme lihaa ainoina hetken. Kun Ransu sai jälleen kalaa, vaikkakin vain viidesosan annoksestaan, oli maha jälleen kuralla. Tätä taistelua käytiin näillä kolmella lihalla uudelleen ja uudelleen, koska en laittanut koskaan kolmea eri lihaa samaan aikaan. Vaikka koira oli jo tottunut lihaan, tuli ripuli aina uudelleen jos ei ollut pariin päivään syönyt kyseistä lihaa. Tässä täytyy olla minun päässäni joku vika, tein varmasti jotain väärin, kun tässä kävi näin. Meillä oli kaksi kertaa "kakkamyrsky" (nätisti sanottuna) odottamassa miestäni kun tämä tuli minua ennen kotiin. Ransulla oli käynyt vahinko, jonka jälkeen koira oli syönyt ulosteensa, josta seurasi mahan puruja ja ne tulivat sitten yläkautta takaisin ulos... Ja tämä kierre jatkui. Se haju ja näky oli jotakin karmivaa. Ja pieni välihuomautus: Ransua ei ole koskaan toruttu, jos se on tehnyt tarpeensa sisälle esimerkiksi ripulin aikana.

Tässä vaiheessa minulle riitti ja menin hakemaan jotakin kanaraksua koiralle, jos sillä saataisiin maha rauhoittumaan. Eihän tuo pidemmän päälle olisi ollut terveellistäkään. Yks kaks maha muuttui paremmaksi heti raksuihin siirtymisen jälkeen, ei ollut edes siirtymävaiheen ripulia. Vaihdoimme nyt myöhemmin vielä "terveellisempään" raksuun, eli Applawsiin, jota syövät nyt molemmat koirat. Molemmilla on kaunis ja kiiltävä turkki ja vatsa toimii moitteetta. Ruokaa ei myöskään tarvitse mahdottomia määriä. Nyt odotan innolla josko lähieläinkauppaankin ilmaantuisi Applaws Large Breed -raksut ;)

Oikeasti ruokinta on muuttunut jo pari ellei jopa muutama kuukautta sitten, mutta on jostain syystä jäänyt mainitsematta... :)